Ranskan etelärannikon edustalla sijaitseva Chateau d'If on vanha 1500-luvulla rakennettu linnoitus. Se sijaitsee Ifin saarella, joka on saaristo Marseillen lahdella. Linna on avoinna vierailijoille ympäri vuoden. Sieltä on upeat näkymät Marseillen kaupunkiin.
Linoitus rakennettiin alun perin laivaston linnoitukseksi. Ranskan kuningas Francis I päätti rakentaa linnoituksen Ifin saarelle vuonna 1516. Sen tarkoituksena oli suojella Marseillen kaupunkia Välimeren hyökkäyksiltä. Linnoitus toteutui kuitenkin vasta monta vuotta myöhemmin. Linnaa käytettiin useisiin eri tarkoituksiin. Alun perin siellä asui laivaston henkilökuntaa, protestantteja ja tavallisia rikollisia. Lisäksi linnaa käytettiin myös poliittisten vankien majoittamiseen.
Linna muutettiin lopulta vankilaksi, ja siitä tuli kuuluisa. Monet vankeja vangittiin Chateau d'If vuosia. Monet näistä vangeista oli kahlittu seiniin, ja he elivät huonoissa ja epäinhimillisissä olosuhteissa. Linna oli myös poliittisten ja uskonnollisten vankien vankila. Lopulta siitä tuli pahamaineinen yhtenä maailman pahimmista vankiloista.
Monet Chateau d'Ifin vangeista olivat köyhiä ja pidettiin vankityrmissä maan alla. Varakkaammat vangit saivat usein yksityisiä sellejä, joissa oli takka ja ikkunat. Vankilan alimmilla kerroksilla ei ollut ikkunoita eikä raitista ilmaa. Tämä vaikeutti vankien pakenemista.
Chateau d'If:n tiedetään olleen pahamaineisen vangin koti, joka tunnetaan nimellä "mies". rautanaamiossa. Tämän vangin uskottiin olevan suuren ruton lähde. Muita vankilassa epäiltyjä rikollisia olivat markiisi de Sade ja Jean-Baptiste Chataud. Lisäksi tapahtui myös Philippe Egalite -niminen hallinnonmurha.
Ensimmäistä vankia syytettiin salaliitosta kuningas Anselmia vastaan. Hänet teloitettiin myöhemmin. Muita merkittäviä vankeja vankilassa olivat Jose Custodio Faria, kuuluisa vanki. Hän oli myös ainoa henkilö, joka pakeni linnoituksesta. Faria kuitenkin kuoli ennen pakosuunnitelman valmistumista.
Chateau d'If tuli tunnetuksi sen jälkeen, kun Alexandre Dumas kirjoitti romaaninsa Monte Criston kreivi. Dumas perustui romaaniin tositarina suutasta, joka vangittiin väärin. Lisäksi hän keräsi inspiraatiota matkoistaan ja historiallisia asiakirjoja Pariisin poliisiarkistosta. Romaani on klassikko ja nautittavaa luettavaa kaiken ikäisille.
Lisäksi linna oli esillä myös Clive Cusslerin romaanissa Spartan Gold. Tässä romaanissa hahmot vierailevat linnassa ja yrittävät löytää piilotetun aarteen. Ei ole kovin selvää, kuinka suuri osa tarinasta on otettu todellisesta Chateau d'Ifistä. Joissakin elokuvasovituksissa todellinen Chateau d'If on kuitenkin korvattu väärennetyllä.
Historiallisen merkityksensä lisäksi Chateau d'If on kuuluisa myös siksi, että se oli suositun tapahtumapaikka romaani Monte Criston kreivi. Romaani sarjoitettiin yhdessä vanhimmista massalevikkilehdistä, Le Journal des Debats. Romaani julkaistiin vuonna 1844.